26.1.06

Omituiset tapani

Vastaan nyt saamaani haasteeseen ja listaan viisi omituisinta tapaani (haastamatta muita kuitenkaan tekemään samoin).

1. Nukun aina jättiläismäinen tyyny sylissäni. Minun on otettava tyyny myös matkoille mukaan. Se täyttää yhden pienen matkalaukun kokonaan, mikä lisää kantamuksieni määrää.

2. Syön yleensä jälkiruuan ensimmäiseksi. Syynä on se, että nälkäisenä kaikki maistuu paremmalta ja olen enemmän jälki- kuin pääruokien ystävä.

3. Monella kirjat ovat varmasti hyllyssä aakkosjärjestyksessä, mutta minä olen luokitellut kaikki omistamani kirjat kirjaston luokitusjärjestelmän tavoin.

4. Ripustan pyykit narulle värien mukaan luokiteltuna. Tästä tavasta olen yrittänyt päästä eroon.

5. Viimeinen omituisuuteni on poikani kertoma. Hänen mielestään on omituista, että pakotan lapset pukemaan kaulaliinaa myöten kaikki vaatteet päälle ulos lähtiessä, vaikka lapset kävisivät vain läheisellä kioskilla ja juoksisivat matkan kovalla vauhdilla.

25.1.06

Radio-ohjelma seksikaupan kiellosta

Tänään olin YLE Radio 1:n Napit vastakkain -väittelyohjelmassa yhdessä teologian tohtori Martti Eskon kanssa. Aiheena oli seksin ostokielto. Jännitin ohjelmaa kovasti, mutta palautteesta päätellen pärjäsin kohtuullisesti.

Ohjelma tulee uusintana myös torstaina 26.1. klo 14. Sen voi kuunnella myös netissä, jossa on myös ohjelmaan liittyvä äänestys. Ohjelman ja äänestyksen löydät täältä (tai ainakin tätä kirjoittaessani se löytyi sieltä).

24.1.06

Amurin koulukamppailu

Ylihuomenna Tampereen kasvatus- ja opetuslautakunnassa puhutaan Amurin tulevista ekaluokkalaisista. Viime vuonna Amurin koulun ekaluokalla oli vain kahdeksan oppilasta ja siksi tämän vuoden porukka aiotaan sijoittaa Aleksanterin tai Pispan kouluun. Matkaa molempiin kouluihin on, Pispalaan kilometrejä. Tietysti vanhemmat ovat huolissaan.

Tänään olin mukana vanhempien kokoontumisessa Amurissa. Kovin paljon en osannut sanoa suuntaan tai toiseen, sillä itsekin olin vasta lukenut asiasta lehdestä. Näyttää siltä, että jos alueen ekaluokkalaisten määrä jää pieneksi, tästä käydään vielä kova keskustelu. Kyllä ekaluokkalaisten pitäisi päästä lähikouluunsa. Toisaalta se tarkoittaa, että muissa kouluissa ryhmäkoot kasvavat, kun rahaa (=opettajia) on vain rajallinen määrä. Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita voidaan joutua sijoittamaan 30 oppilaan luokkiin.

Koulunsa aloittavien ikäluokat pienenevät Tampereella vuosi vuodelta. Se tarkoittaa, että oppilaita ei riitä joka kouluun entiseen tapaan. Muutoksen hallinta on vaikeaa. Päätöksenteossa ei saisi kuitenkaan syrjäyttää lastensa puolesta toimivien vanhempien mielipiteitä.

23.1.06

Pispalan kasvimaat ja Suviankatu

Pispalan kasvimailla tapahtuu taas. Sain vinkin, että uudessa puhelinluettelon keltaisten sivujen kartassa on kasvimaiden päälle merkittynä katu nimeltä Suviankatu. Se kulkee rannan myötäisesti Viikinsaarenkadulta Isolähteenkadulle läpi ryytimaiden. Tällaista katua ei kiistellyillä kasvimailla kuitenkaan ole olemassa, eikä kaupungin nettisivuilla kerrota edes mistään suunnitelmista kyseisen hämärän tien rakentamiseksi.

Otin heti yhteyttä kaupungininsinööri Laaksoseen ja kaavoituspäällikkö Laihoon kanssa. Molemmat vakuuttivat, että tässä on jokin hama, että keltaiset sivut ovat niin sanotusti ottaneet väärän kartan.

Huolestuttavaa tietenkin on, että kyseinen katu on kuitenkin suunnitelmissa. Meillä on alueella voimassa virallisesti hyväksytty asemakaava, johon ne kuuluvat. Periaatteessa on mahdollista vyöryttää asvalttikoneet paikalle ilman sen enempiä poliittisia päätöksiä. Se, ettei asemakaavaa ole käytännössä toteutettu, on ymmärtääkseni johtunut ihan vaan ihmisten aktiivisesta vastustuksesta. Joka tapauksessa kyse on kaavan mukaan kevyen liikenteen väylästä. Enemmän pitäisi olla kai huolissaan sen viereen suunnitelluista taloista.

Molemmat herrat vannoivat, ettei asia edisty ainakaan tänä vuonna ja että siitä tullaan keskustelemaan ennen traktorien lähettämistä myös luottamushenkilöiden kanssa. Seurataan valppaina tilannetta!

19.1.06

Tanska ei kriminalisoi seksin ostamista

Hieno homma! Sain juuri tiedon, että seksin oston kriminalisointi meni nurin myös Tanskassa. Norjahan päätyi samaan ratkaisuun jo vuosi sitten. Uutinen tuli hyvään kohtaan, sillä kriminalisointia on yritetty meillä perustella "yhteisellä pohjoismaisella mallilla". Nyt näyttää kuitenkin siltä, että enemmistö pohjoismaistakin voi kallistua päinvastaiseen suuntaan.

Sekä Norjassa että Tanskassa on tahty seksityöntekijöiden ihmisoikeuksien kannalta esimerkillisiä päätöksiä. Norjan demari-vassari -hallitus on nostamassa huimasta pro-tukipisteen kaltaiseen tukitoimintaan tarkoitettua rahoitusta. Aikaisemmin tukityötä on tehty vain katuprostituoitujen keskuudessa, mutta nyt sitä yritetään ulottaa myös yksityistiloissa työskentelevien seksityöntekijöiden saataville.

Tanskan hieno saavutus taas on laki, joka sallii "osuuskuntabordellit". Käytännössä se tarkoittaa, että vaikka paritus on kiellettyä, seksityöntekijät saavat keskenään muodostaa yhteisyrityksiä ja esim. hankkia yhteisen toimitilan. Yhdessä toimiminen lisää turvallisuutta ja mahdollistaa vertaistuen (puhumattakaan tietysti taloudellisesta hyödystä). Suomessa vastaava käytäntö on kielletty, eikä Norjan mallin mukaisia rahoitushankkeitakaan taida olla tiedossa.

16.1.06

Salli rekisteröitiin!

Tänään oli merkittävä päivä Seksialan liitto Sallin historiassa. Ilmeisesti kiitos
meidän 3-vuotisen taistelun ja kansanedustaja Oras Tynkkysen kirjallisen kysymyksen, Sallin on viimein merkitty yhdistysrekisteriin. Tosin kirjallista tietoa ei itse rekisteristä ole vielä
tullut, mutta näin ainakin ministeri Mauri Pekkarinen vastauksessaan vakuutti. Pitkän
prosessin kronikka löytyy Sallin sivuilta ja Pekkarisen vastaus täältä. Minä lähden tästä ostamaan Orakselle ruusun Sallin laskuun.

Presidentinvaalit

Tänään on syytä olla tyytyväinen eilisten vaalien takia. Eilen nimittäin
kansa valitsi maalleen sosialistisen presidentin. Chilen Michelle Bachelet on jälleen uusi askel
Latinalaisen Amerikan vasemmistolaistumisessa, vaikka luultavasti jatkaakin pitkälti
edellisen presidentin linjoilla. Radikaalimpaa linjaa – joka tuottaa myös tuloksia – on jo vuosia vetänyt Venezuelan Hugo Chávez, joka sai liittolaisen Bolivian pian virkaan astuvasta Evo Moralesista. Argentiinan huippusuosittu Nestor Kirchner on myös radikalisoimassa politiikkaansa. Maa maksaa velkansa IMF:lle kokonaan pois ja vapautuu näin uusliberalismin pakkopaidasta. Jään mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.

Meiltä käsin sikäläistä keskustelua on vaikea seurata, koska jo lähtökohdat ovat niin erilaiset. Kun meillä Neuvostoliitto nähdään usein sosialismin loppuna, monet lattariajattelijat suhtautuvat siihen Pariisin kommuunin tavoin, pikemminkin alkuna jollekin.

14.1.06

Nationalismista ja vasemmiston tulevaisuudesta

Tänään on vaan juhlittu. Vuorokausi alkoi Salla Tuomivaaran ja Oras Tynkkysen
bileistä (jotka siis alkoivat perjantai-iltana). Pitkästä aikaa pääsin parantamaan maailmaa viinilasin ääressä ja ilman esityslistoja. Jeesuksen, lastenkirjojen, drinkkivinkkien ja Leninin Marx-suhteen kautta päädyimme puhumaan nationalismista. Meillä länsimaiden vasemmistohenkisessä yhteiskuntatieteessä nationalismi mielletään oikeistolaiseksi ja osaksi kapitalistista riistojärjestelmää. On mielenkiintoista, että samaan aikaan Latinalaisessa Amerikassa nationalismi - tai patriotismi, kuten he sitä usein kutsuvat - on nimenomaan
vasemmistolainen ja "edistyksellinen" käsite: se yhdistetään yhdysvaltalaisen
imperialismin vastaiseen taisteluun ja köyhien oikeuksien ajamiseen. En ollut tullut
ajatelleeksi asiaa aikaisemmin.

Illalla piipahdimme Kulttuuritalolla KOM-teatterin 35-vuotiskonsertissa. Esitys oli
hieno, mutta yleisön olisin kyllä vaihtanut: liikaa sellaista porukkaa, jolle hillitty
taputtaminen edustaa hulvattoman hauskanpidon huippua. Mutta kotimatkalla pari lapsuuden
pioneeriohjaajaani bongasi meidät kyytiin ja kotimatkalla lauloimme sitten kaikki
työväenviisut asiaankuuluvalla meluisalla hartaudella.

Olin noin vuosi sitten KOM-teatterin työryhmässä "sparraajana". Heillä oli silloin
ongelma tulevan käsikirjoituksen kanssa: näytelmän tuli kertoa vuosisadan vaihteessa
kuolleen sosialistin elämäntarina, kyetä samanaikaisesti kuvaamaan hänen unelmiensa
romahtamista ja aatteensa epäonnistumista, mutta kuitenkin siten, että tarina ei
hautaisi päähenkilönsä mukana koko sosialismin ideologiaa. Silloin minusta ei tainnut
olla paljon apua. Nyt lähtisin etsimään ratkaisua tutustumalla tarkemmin
päähenkilön viimeisten vuosien suomalaiseen yhteiskuntaan. Jokaisessa ajassa on
nähtävissä (katsojan arvotettavissa olevia) trendejä, toiset uhkaavia, toiset toivoa
herättäviä. Vaikka jossakin kohtaa tuntuu, että kaikki muuttuu vain huonommaksi eikä
ole mitään minkä varassa rakentaa, myöhemmin niistäkin kausista on nähtävissä
positiivisen muutoksen siemeniä. Politiikkaa on kiistelyä siitä, millä laineella
surffaillaan ja mihin suuntaan. Jotta siihen voi osallistua, pitää tunnistaa veden
liike. Näin minä sanoin, kun joku konsertissa kysyi, onko vuoden 2006 vasemmistolla
tulevaisuutta.

9.1.06

Metsäverotus ja ekologinen tragedia

Olen viettänyt joululomaa perheen kanssa sukulaisten luona. Juttelin pitkään Kelpo-vaarin kanssa metsien pinta-alaveron postosta. Kelpo on metsästänyt ja kalastanut Satakunnassa vuosikymmeniä. Nyt kannat ovat nopeasti romahtaneet. Vuoden 2006 alusta Suomi siirtyiverottamaan metsiä pinta-alan sijasta myyntivoittojen mukaan. Lain yhtenä tavoitteena on tukea metsien säilymistä verottamalla (28%) vain realisoituvasta tulosta. Käytännössä lyhyen aikavälin vaikutukset ovat kuitenkin olleet pelottavia.

Vuosikymmeniä pinta-alaveroa maksaneet metsänomistajat pyrkivät myymään metsänsä ennen vuodenvaihdetta säästyäkseen uudelta verolta. Puun hinta on ylitarjonnan vuoksi laskenut ennätysmäisen alas - joskin se noussee keväällä uuden veron myötä pilviin. Luonnon kannalta kyse on tragediasta. Metsoja tai teeriä ei enää juurikaan näe, kun niillä ei ole oksaa jolle istua. Ainoa metsäkanalintu, joka ei ole sanottavammin kärsinyt, on pyy, joka pitää nuorista metsistä.

Puu ei kasva hetkessä takaisin ja valoisalla avohakkuuaukealla kasvanut puu on harvempaa ja pehmeämpää kuin varjon luonnonmetsän kasvatit. Menee hurjan kauan, ennen kuin tämän verouudituksen ekologiset tappiot on kuitattu.