28.1.05

Loppuuko esiopetus?

Pitkä päivä: aamulle Hesaan ruotsinkielisen TV:n haastatteluun ja sitten KOM-teatterin ideariiheen. Suunnittelevat siellä näytelmää 1800-luvun lopun työväenliikkeen vaikuttajasta Tapani Kurikasta ja halusivat jututtaa nykypäivän sosialistia.

Illalla Tampereella ensimmäinen uuden Kasvatus- ja opetuslautakunnan (KOPLA) kokous. Päätöslistalla oli vuoden 2005 käyttösuunnitelma. Kuuma kysymys oli kohta, jonka mukaan jatkossa vain 65 päiväkodissa tarjottaisiin esikouluopetusta. Käytännössä se tarkoittaisi, että vuosittain noin sata lasta joutuisi vaihtamaan viimeiseksi vuodeksi toiseen päiväkotiin. Kun levisi tieto, että päätöstä ei ole vielä tehty (toisin kuin tiedotusvälineiden ja vanhempien oli annettu ymmärtää), vanhemmat tietenkin soittelivat meille luottamusmiehille.

Itse suunnitelmaan äänestin sen puolesta, että "esiopetuksen toteuttamista aletaan verkostoida uudella tavalla. Esiopetusta järjestetään esiopetusikäisten lasten vertaisryhmissä. Lapsen kasvun tukemisen prosessia tuetaan parhaiten tekemällä opinpolut päivähoidosta perusopetukseen mahdollisimman helpoiksi ja turvallisiksi. Samalla taataan perheille esiopetukseen tulevan lapsen sisaruksille mahdollisuus päästä samaan päiväkotiin.” Koska en ollut varma, tuliko asia riittävän selvästi tekstiin, kannatin äänestyksessä myös pontta, jonka mukaan esiopetus jatkuu edelleen nykyisissä 76 päiväkodissa eikä päiväkodeissa joissa on esiopetusta, tätä toimintaa lopeteta.

Kokouksen pöytäkirja löytyy täältä.

23.1.05

Valmistaudun lautakuntatyöhön

Jäätelöllä koulutuslautakunnan edellisen edustajan Mira Pietilän kanssa. On hyvä, että tieto kokeneemmilta tovereilta siirtyy: vaikka faktat voi opiskella itsekseen, olennaisimman kuulee vain tötterön ääressä! Vaikuttamisen kannalta voi olla tosi tärkeää, kuka seurustelee kenekin kanssa tai ketkä eivät ole puheväleissä. Tampereen tilanteesta voisi nyt lyhyesti sanoa, että kaikissa ”kovissa” mittareissa (veroprosentti, kustannustehokkuus, velkaantumisaste) me pärjätään suurten kaupunkien vertailussa aika hyvin, mutta ”pehmeillä” mittareilla (vanhusten saama hoiva, iltapäiväkerhomaksut, koulunkäyntiavustajien määrä suhteessa oppilaisiin) mitattuna Tampereella menee surkeasti.

22.1.05

Nekalan ala-asteella

Nekalan ala-asteella oli aamukahdeksalta tiedotustilaisuus kreosoottimittauksista. Paikalla oli lähinnä opettajia, vanhempia ja kymmenisen kaupunkia edustavaa virkamiestä. Selväksi kävi, että luokkien sisäilman kreosoottipitoisuudet eivät ylitä suomalaisia raja-arvoja. Tosin raja-arvot ovat aina vain asiantuntijoiden pohdiskelujen ja vallitsevan taloudellisen tilanteen välinen kompromissi, mutta silti vakuutuin ainakin osittain, ettei sairastelu johdu kreosootista. Hyvistä uutisista huolimatta tilaisuus ei ollut mikään riemukarnevaali. Sairasteluille ei ole löytynyt selitystä. Paikalla ollut virkamiesfalangi lupasi, että ainakin homemittauksia koulussa tullaan vielä tekemään. Se on hyvä.

Kun eräs vanhempi kysyi koululaisten turvallisuudesta vastaavaa henkilöä tai elintä, kukaan ei osannut vastata. Se on paha. Ystäväni on entinen Nekalan koulun vahtimestari. Kuultuaan retkistäni hän kirjoitti, että ei ihmettelisi yhtään, vaikka homeen lisäksi kouluta löytyisi ”luurankoja, intiaanien hautausmaa ja portti toiseen ulottuvuuteen”. Johtui koulun väen sairastelu sitten kreosootista, homeesta tai vaikka koulua järkyttävästä riivaajahengestä, asiaan olisi pitänyt puuttua jo aikaa sitten. Turvallisuusriskien tutkimisen pitää olla itsestäänselvyys, ei vaatia monen vuoden painostusta.

16.1.05

Onko kouluissa turvallista?

Nekalan ala-astelaisen vanhempi soitteli ja infosi tilanteesta siellä: koulussa on tehty kreosoottimittauksia, eivätkä vanhemmat ole ainakaan vielä saaneet tietoa sen tuloksista.
Puun kyllästämiseen käytettävä kreosootti on syöpää aiheuttava ympäristömyrkky. Lisätietoja kreosootista löydät täältä. Nekalassa epäillään myös hometta ja mittaukset siitä aloitetaan heti, kun saadaan tarvittavat pakkaset.

Kerroin tehneeni koulujen kuntotietojen panttauksesta juuri kyselyn ja lupasin tiedottaa, jos kuulen jotain uutta. Itsekin pienten lasten äitinä on helppo kuvitella, miltä se tuntuu: laittaa lapsensa joka aamu koulumatkalle vaikka tietää, että rakennus on ehkä lapselle elinikäinen terveysriski.

14.1.05

Ensimmäinen edustustehtäväni valtuutettuna

Ennen pojat halusivat polttareihin stripparin, nyt pyydetään sosialistia: taloustoimittaja Jan Erolan ystävät olivat roudanneet hänet Helsingistä Rajaportin saunaan. Sen jälkeen iltaa istuttiin Pispalan Pulterissa. Homman nimi oli, että Janin piti kuvitteellisen Pispalan Kokoomuksen edustajana saada Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu innostumaan Mannerheimin patsaan siirtämisestä Koskipuistoon.

Tiukkojen neuvottelujen jälkeen päädyimme siihen, että on aika haudata vuoden 1918 sotakirveet, mutta ei sentään historiaa. Mannerheimin patsas siirrettäisiin Koskipuistoon ja samassa päätöksessä Hämeenkatu nimettäisiin uudelleen kuuluisan punapäällikön mukaan.