Maahanmuuton vaikutukset

Maahanmuuton vaikutukset Suomen työmarkkinoihin ja julkiseen sektoriin ovat olleet intohimoisen pohdinnan alla. Esittelen tässä tutkija Matti Sarvimäen tuoreen artikkelin aiheesta. Sarvimäki on koonnut yhteen suomalaistutkimusta ja täydentää sitä kansainvälisellä kirjallisuudella.

Ensin on kuitenkin muistutettava, että toistaiseksi tiedämme maahanmuuton vaikutuksista Suomelle hyvin vähän. Viimeisin siirtolaisvaihe alkoi vasta 1990-luvulla, joten tutkimustakaan ei ole olemassa kuin lyhyeltä ajalta. Edelleen maahanmuuttajataustaisia on meillä vain kolmisen prosenttia, kun Kanadassa, Australiassa ja Sveitsissä heitä on viidennes väestöstä ja USA:ssa ja Ruotsissakin yli 10%.

Luotettavan yleiskuvan saamista vaikeuttaa tietenkin sekin, etteivät maahanmuuttajat ole yhtenäinen ryhmä, vaan eroavat toisistaan vähintään yhtä paljon kuin kantasuomalaisista. Lähtömaa, kielitaito, sukupuoli, koulutustausta, oleskeluperuste ja muutosta kulunut aika vaikuttavat kaikki maahanmuuttajan asemaan Suomessa. Useimmiten tutkimuksista myös puuttuu isoja ulkomaalaisryhmiä, ainakin väliaikaisesti maassa oleskelevat keikkatyöntekijät ja paperittomat siirtolaiset.

Ovatko maahanmuuttajat työn vieroksujia?

Sarvimäen artikkelin mukaan maahanmuuttajat työllistyvät aluksi kantasuomalaisia harvemmin, mutta vuosien myötä työn saaminen helpottuu. Työllisyyserojen tasoittuessakin maahanmuuttajien tulot pysyvät merkittävästi suomalaisia alhaisempina. Tyypillisesti maahanmuuttaja siis työllistyy kotouduttuaan, mutta kantasuomalaisten vieroksumille matalapalkka-aloille.

Työllistyneistä maahanmuuttajista suhteellisen moni (kantasuomalaisia useampi) toimii yrittäjänä. Suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä pienyrittäjyys kielii sekin usein heikosta työmarkkina-asemasta, sillä useimmat työllistyvät mieluummin palkkatöihin.

Vievätkö ne meiltä työt...

Tutkijatkin kiistelevät siitä, miten maahanmuutto vaikuttaa kantaväestön työmarkkina-asemaan. Sarvimäen mukaan vallitsevana käsityksenä kuitenkin on, ettei maahanmuutolla ole merkittävää vaikutusta kantaväestön palkkoihin tai työllisyyteen.

Miten tämä on mahdollista? Avoimessa taloudessa ei työvoiman tarjonnan lisääminen välttämättä johda kilpailun kiristymiseen, sillä siirtolaisuus vaikuttaa myös kulutukseen ja eri toimialojen keskinäisiin suhteisiin. Lisäksi väestön kasvu voi johtaa toimialojen laajentumiseen, mikä puolestaan synnyttää kielitaitoista kantaväestöä suosivia johtamisen, kuljetuksen ja markkinoinnin työpaikkoja. Työllisyys ei siis ole nollasummapeliä, vaan työmarkkinoilla vaikuttaa samanaikaisesti monenlaisia mekanismeja.

...vai ylikuormittavatko hyvinvointivaltion?
On mahdollista laskea, paljonko jokin ryhmä kuluttaa julkisia varoja. Esimerkiksi Dustman kumppaneineen arvioi, että uusista EU-maista Britanniaan muuttaneet henkilöt maksoivat vuosina 2005-2009 noin 1,4 kertaa enemmän veroja kuin aiheuttivat julkiselle sektorille menoja. Britanniaan syntyneiden kohdalla vastaava luku oli 0,9 - eli kantaväestö oli julkiselle sektorille nettorasite.

Tällaiset mekaaniset laskelmat ovat kuitenkin vaikeasti hyödynnettävissä, sillä todellisuudessa ihmisten julkisen sektorin käyttö jakaantuu yksilöiden välillä ja elinkaaren mittaan epätasaisesti. Ihmiset kuluttavat julkisen sektorin palveluja eniten lapsina ja vanhuudessa, kun taas veronmaksu ajoittuu elämän keskivaiheille. Laskemista vaikeuttaa entisestään se, että maahanmuuttajat ovat useimmiten työikäisiä ja merkittävä osa heistä palaa lähtömaahansa ennen eläkeikää. Siten huoltovaiheet jää lähtömaan maksettavaksi.

Olemassa olevan tutkimuksen perusteella Sarvimäki toteaa, että vaikka maahanmuuton nettovaikutuksen etumerkkiä (-/+?) on vaikea sanoa, joka tapauksessa vaikutus on vähäinen.

Summa summarum

Sarvimäen artikkelin voisi tiivistää näin: maahanmuutolla ei näyttäisi olevan sellaisia rakenteellisia vaikutuksia, että paniikkiin olisi mitään syytä.

Ehdotankin, että maahanmuuttokeskustelussa lopetetaan pirujen seinille maalailu ja keskitytään sen sijaan pohtimaan niitä konkreettisia haasteita, ongelmia ja mahdollisuuksia, joita siirtolaisuus tuo tullessaan.


Dustman, Frattini & Halls (2010) Assessing the Fiscal Costs and Benefits of A8 Migration to the UK. Fiscal Studies 31.

Sarvimäki Matti (2010) Maahanmuuton taloustiede: lyhyt johdatus. Kansantalouden aikakauskirja 3.