21.4.10

Julkinen terveysbisnes

Minulla ei ole mitään yksityisiä terveyspalveluja vastaan. Minua häiritsee vain se, että tätä terveysbisnestä pyöritetään julkisilla varoilla.

Ensin tuli terveyspalvelujen kaksiraidemalli, kun kunnallisten terveyskeskusten rinnalle perustettiin yksityisiä lääkäriasemia. Niiden liikeidea nojasi Kelan avokätiseen tukeen ja työterveyslakiin, joka velvoittaa työnantajan järjestämään alaisilleen työterveyshuollon.

Pitkään yksityisiä terveyspalveluja käyttivät lähinnä rikas eliitti ja vakituisissa työsuhteissa olevat palkansaajat. Kun sitten 1990-luvun lamapaniikki rapautti kunnallisia terveyspalveluja (yksityisten saamaan julkiseen tukeen ei kajottu), yhä useampi työterveyshuollossa asioimaan tottunut vanhempi hankki myös lapsilleen yksityisen sairausvakuutuksen. Nykyisin yksityiselle puolelle ovat löytäneet lähes kaikki, joiden tulotaso kestää omavastuuosuuden.

Meillä on siis kaksiosainen terveydenhoitojärjestelmä, jossa yhteisillä varoilla tuotetaan toisille vähän parempia palveluja kuin toisille. Tämä on jo aika kaukana siitä yhteisen, maksuttoman ja laadukkaan terveydenhoitojärjestelmän ihanteesta, johon hyvinvointivaltiossa vuosikymmeninä uskottiin.

Vaan eipä tässä vielä kaikki. Yksityistä terveysbisnestä tietysti kaivelee, että valtio kattaa vain osan kuluista. Siksi onkin paikallaan, että yhä kasvava osa myös kunnallisista terveyspalveluista tuotetaan markkinalogiikalla. Ensin kunnat ostivat yksittäisiä keikkalääkäreitä, nyt jo kokonaisia terveyskeskusyksiköitä. Ja kun laman vuoksi säästetään, se tehdään jälleen omasta tuotannosta, ei suinkaan näistä ostopalveluista.

On ymmärrettävää, että terveysalan yritykset hurraavat tälle kehitykselle. Sen sijaan epäselvää on, mitä veronmaksajat tai palveluiden käyttäjät tästä kaikesta hyötyvät. Viime kuukausina on ilmestynyt useampikin tutkimus, joiden mukaan yksityisiltä ostetuissa terveyspalveluissa pystytään jakamaan vähemmän vastaanottoaikoja ja kuormitetaan enemmän erikoissairaanhoitoa kuin kunnallisissa terveyskeskuksissa. Eikä siitä tule edes säästöjä: 80 prosenttia kuntien johtavista lääkäreistä arvioi palveluostojen käyneen omaa tuotantoa kalliimmaksi.

On outoa, että Suomi niin innokkaasti pyrkii kohti yhdysvaltalaista terveydenhuoltojärjestelmää, joka kaikissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu niin kalliiksi ja tehottomaksi, että maa on itsekin päättänyt luopua siitä. USA:ssa miljoonat ihmiset ovat jääneet ilman hoitoa, lapsikuolleisuus on huomattavan korkea ja 62 % konkursseista johtuu siitä, etteivät ihmiset selviä lääke- ja hoitolaskuistaan.

Hyvä taloudenpito ja kansanterveys edellyttävät, että terveysalan yrityksiltä poistetaan julkinen tuki ja rahat käytetään julkisen terveydenhuollon kehittämiseen.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"On outoa, että Suomi niin innokkaasti pyrkii kohti yhdysvaltalaista terveydenhuoltojärjestelmää, joka kaikissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu niin kalliiksi ja tehottomaksi, että maa on itsekin päättänyt luopua siitä."

Selkäpiitä karmii näin Naomi Kleinin dokumenttia katsellessa...
Ovatkohan tätäkin ajavat häikäilemättömiä vai hyväuskoisia hölmöjä?

Utumies kirjoitti...

Kaksoisjärjestelmä lisää tutkitusti myös byrokratiaa - josta muka palveluja osittain ulkoistamalla päästäsiin eroon, kuten aluksi uskottiin.Ärsyttävin piirre koko hommassa näyttää kuitenkin olevan se, ettei tätä kahden toimintatavan huonoimmat puolet yhdistävää järjestelmää edes lähdetty kovin koherentisti hakemaan, vaan se muotoutui ikään kuin juoksussa. Tai siis juosten kustaessa.

Suomalaisten ongelma tällä hetkellä on se, että uskotaan kilpailun itsessään olevan hyvä asia. Todellisuudessa se on vain yksi markkinatalouden ominaispiirre, joka haittavaikutuksistaan huolimatta tukee tietynlaista yhteiskunnallisten suhteiden organisoimisen tapaa.

Anonyymi kirjoitti...

Omakohtaisten kokemusten perusteella kunnallinen ja yksityinen puoli eroavat toisistaan kuin yö ja päivä; kunnallisella puolella saat varautua vähintään viikon odotukseen. Sen sijaan yksityisellä puolella sisään pääsee samana päivänä. Usein jälkimmäisen kanssa asioidessa on käynyt niin, että jos soitat ajanvaraukseen heti kahdeksalta aamulla, aika lääkärille järjestyy jo kymmeneksi. Ja kyseessä on tosiaan lääkäri eikä mikään terveydenhoitaja. Julkisella puolellahan on siirrytty yleisesti kaksiportaiseen malliin, jossa potilasta pallotellaan aikansa ennen lääkärille pääsyä.

Työterveyslääkäri on myös erittäin halukas ottamaan testejä pienenkin epäilyksen vallitessa sairaudesta. Kokemuksieni perusteella julkisella puolella lääkärin tehtäväksi on muodostunut portinvartijan rooli, jossa lääkäri nimenomaan pyrkii poissulkemaan potilaan mahdolliset sairaudet, jopa siihen malliin, että potilas saa osakseen vähättelyä; toisen jalan pitää olla vähintään haudassa ennen, kun otetaan vakavasti. Joskus siinä vaiheessa on jo liian myöhäistä. Sen lisäksi työterveyden puolelta järjestyy hetkessä aika kirurgille, neurologille tai ihotautilääkärille. Näiden erikoislääkäreiden konsultoinnista on turhaa haaveillakaan julkisella puolella - jonot ovat vähintään puoli vuotta pitkiä.

Kaikki edellä kerrotut ovat esimerkkejä siitä, miten Suomea kehitetään luokkayhteiskunnan suuntaan. Julkisten sairaanhoitopalveluiden rapistumista seuratessa en ihmettele, miksi elinikäodote-erot kansanryhmien välillä ovat venähtäneet EU:n suurimmiksi; puhutaan jopa kymmenistä vuosista riippuen erinnäisistä Helsingin kaupunginosista (!) Elinikäodotteen lisäksi tulotaso määrittelee elämänlaadun ja asuinpaikan. Hyväosaisten ei tarvitse sietää silmissään uusköyhää ryysyköyhäillistöä. Osoitus siitä, että Suomi on Thatcherin viitoittamalla tiellä kohti luokkayhteiskuntaa ellei peräti perillä.

Näistähän elinikäodote-eroista Suomi sai vuosia sitten noottia jopa EU:lta, mutta uutisointi jäi puolitiehen porvariomisteisessa mediassa. Se ei kuitenkaan estä porvarimediaa paukuttamasta Suomen laadukkaalla, tehokkaalla terveydenhuoltojärjestelmällä. Missä se on? Minulle on jäänyt epäselväksi, miksi tämä kansa nielee kaikki valeet, mitä sille syötetään, päivästä, vuodesta ja vaaleista toiseen, vaikka arki paljastaa joka päivä porvaripolitiikan epäkohtia kenen tahansa ihmeteltäväksi.

torsten kirjoitti...

Tosi tärkeä ja upea kirjoitus

Kirsi Marttila kirjoitti...

Pidät esillä tärkeitä asioita. Hyvä, Anna!

Anonyymi kirjoitti...

Huh,huh Hanna.... luin tätä blogia ensimmäistä kertaa ja onpa hienoa havaita, että siellä eduskunnassa on sentään joku todellinen omia aivojaan käyttävä ihminen...