Omaishoitajat ja pätkätyöt

Mulla ei yleensä ole tapana kommentoida kokouksia – niitä on niin usein ja monissa käsitellään tärkeitä ja monimutkaisia asioita. Nyt kuitenkin viimeisestä kaupunginvaltuuston kokouksesta (17.5.) on tullut niin paljon kyselyitä, että muutama sana lienee paikallaan. Oman toimintani kannalta isoja kysymyksiä olivat omaishoitajien tilanne ja pätkätyöt.

Valtuusto käsitteli lisätalousarviossaan muun muassa omaishoitajien tilannetta. Meillä on olemassa tietyt kriteerit omaishoidon tuen saamiselle, mutta koska kyse ei ole subjektiivisesta oikeudesta, ei sitä olla myönnetty kaikille kriteerit täyttäville. Nyt talousarvion yhteydessä kokoomus, demarit ja vassarit esittivät reilua miljoonaa omaishoitajien vapaapäivien lisäämiseen ja nykyisten menojen kattamiseen. Vihreät esittivät vielä siihen reilua miljoonaa, jolla tuen piiriin saataisiin myös ne omaishoitajat, jotka nyt on jätetty ulkopuolelle. Keskusteltuani asiasta pitkään mm. Marjatta Stenius-Kaukosen kanssa, päädyin äänestämään vihreiden esityksen mukaan oman ryhmäni vastaisesti.

Ajattelen niin, että kyllä julkisen sektorin pitää kohdella kaikkia tasa-arvoisesti. Jos on luvattu tietyt kriteerit täyttävälle ryhmälle jokin etuus, on se sitten annettava kaikille. En myöskään pidä riittävänä perusteluna, ettei rahaa ole, kun kaikki yliopistokollegojen selvitykset toistavat, että omaishoito itse asiassa tuottaa kunnille säästöjä, koska se vähentää kalliiden laitospaikkojen tarvetta.

Samassa kokouksessa sain vastauksen aloitteeseeni, että jokainen kaupungin ”epätyypillinen” työsuhde pitäisi erikseen katsoa ja mahdollisuuksien mukaan vakinaistaa. Tai ei se oikeastaan ollut vastaus, totesivat vain, että niin pitäisi, mutta ”aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin”.

Toin esille asiasta muutaman faktan. Tampereen kaupunki ketjuttaa edelleen määräaikaisia työsuhteita pysyväisluontoisissa tehtävissä. Tampereen kaupungilla on töissä myös henkilöitä, jotka ovat tehneet samaa työtä samassa paikassa yhtäjaksoisesti vuosikausia erilaisina sijaisuuksina. Kerroin myös, että näiden määräaikaisten suurin ryhmä ovat nuoret naiset, monet heistä pienten lasten äitejä.

Työn sirpalemaisuus ja epävarmuus tekee sen, että määräaikaisessa työsuhteessa olevat eivät uskalla ajaa omia oikeuksiaan silloinkaan, kun lakia selvästi rikotaan. Heidän mahdollisuutensa oman elämän suunnitteluun ovat myös muita heikommat. Käytännössä se tarkoittaa, että määräaikaisten työsuhteiden väärinkäytöllä kaupunki ulkoistaa riskejä yksityisille ihmisille ja samanaikaisesti lisää tehokkuuttaan laittomasti. Tampere on kyllä linjannut muutoksissa työsuhdeturvan vakituisissa työpaikoissa oleville, mutta pätkätyöporukka ei kiinnosta ketään.

Tein aiheeseen liittyen myös uuden aloitteen vuokratyövoiman käytön hillitsemiseksi kaupungin organisaatiossa. Ei sillä ehkä vielä saada tuloksia, mutta pidetään asiaa taas vähän paremmin agendalla.