Nähdyksi tulemisesta

Tuttavani päätyi viikko sitten soutamaan kaatosateessa miestään hakemaan. Väsyneenä ja vettä valuvana hän ilmestyi erämökin ovelle, todennäköisesti ei kovin hyvällä tuulella, ei ainakaan rekisteröityään kalakaverusten tyhjentämät pullot.

Hänen miehensä tervehti spontaanilla huudahduksella: ”En ole koskaan nähnyt sinua niin kauniina kuin nyt!” Henkilöt tuntien minulla on syytä uskoa, että hän todella tarkoitti sitä.

Marguerite Duras kirjoittaa Jokapäiväisessä elämässä, kuinka hän makasi alkoholiparantolassa ja näki rakastajansa katsovan häntä. Marguerite oksensi, kuumeili ja oli varma, ettei käsien vapinalta pystyisi enää koskaan kirjoittamaan. Hourailun keskellä hänellä on kuitenkin valoisampia hetkiä. Yhden niistä aikana hän näkee yli 30 vuotta nuoremman ystävänsä seisovan sängyn laidalla ja haluavan häntä.

Tarinat vaikuttivat minuun kovasti, koska ajattelen niiden olevan kokijoilleen merkityksellisiä – ainakin riittävän tärkeitä kerrottavaksi. Kun nainen on nähnyt vaivaa laittautuakseen, hän odottaa kuulevansa rakastetultaan kohteliaisuuden. Nähdä itsensä toisen silmissä aidosti kauniina silloin kuin itse tuntee olevansa raato – se on heviä.