Näin taantuman alla työnantajat jakautuvat kahteen ryhmään: niihin, jotka irtisanovat työntekijöitään ja niihin, jotka eivät irtisano.
Jälkimmäiset ovat taantuman sankareita. He eivät ruoki ”lamaa korviemme välissä” tai jätä työntekijöitään heitteille. Useat kunnat ovat ilmoittaneet joutuvansa säästötoimiin, mutta että ”ketään ei irtisanota”. Pirkanmaan yrittäjät organisoivat oikein kampanjan, jossa yrittäjät lupaavat olla irtisanomatta ketään kuluvan vuoden aikana.
Vähemmälle huomiolle jää, että todellisuudessa ”säästöt ilman irtisanomisia” merkitsevät työttömyyttä monille. Koko laaja pätkä-, vuokra-, harjoittelija-, projekti-, silppu-, osa-aika- ja free lancer –työläisten joukko menettää säästöissä työmahdollisuutensa.
Kun kunnat ”sopeuttavat henkilöstömenojaan” ilman irtisanomisia, luovutaan projekteista, sijaisuuksista ja määräaikaisista työsuhteista. Käytännössä säästöt kaatuvat sen työntekijäryhmän niskoille, jonka leipä on muutenkin epävarminta ja edut pienimmät. Usein he ovat pienten lasten vanhempia, nuoria, maahanmuuttajia tai sitten muuten taloudellisesti tiukoilla.
Lopetettaisiinko tekopyhä puhe siitä, että ketään ei irtisanota? On hieno osoitus yhteisvastuusta, jos vakituiset työpaikat säilytetään, mutta työpaikkojen vieminen prekariaatilta merkitsee sitä, että päävastuun taantumasta kantavat ne, joilla siihen on huonoimmat resurssit.
Jälkimmäiset ovat taantuman sankareita. He eivät ruoki ”lamaa korviemme välissä” tai jätä työntekijöitään heitteille. Useat kunnat ovat ilmoittaneet joutuvansa säästötoimiin, mutta että ”ketään ei irtisanota”. Pirkanmaan yrittäjät organisoivat oikein kampanjan, jossa yrittäjät lupaavat olla irtisanomatta ketään kuluvan vuoden aikana.
Vähemmälle huomiolle jää, että todellisuudessa ”säästöt ilman irtisanomisia” merkitsevät työttömyyttä monille. Koko laaja pätkä-, vuokra-, harjoittelija-, projekti-, silppu-, osa-aika- ja free lancer –työläisten joukko menettää säästöissä työmahdollisuutensa.
Kun kunnat ”sopeuttavat henkilöstömenojaan” ilman irtisanomisia, luovutaan projekteista, sijaisuuksista ja määräaikaisista työsuhteista. Käytännössä säästöt kaatuvat sen työntekijäryhmän niskoille, jonka leipä on muutenkin epävarminta ja edut pienimmät. Usein he ovat pienten lasten vanhempia, nuoria, maahanmuuttajia tai sitten muuten taloudellisesti tiukoilla.
Lopetettaisiinko tekopyhä puhe siitä, että ketään ei irtisanota? On hieno osoitus yhteisvastuusta, jos vakituiset työpaikat säilytetään, mutta työpaikkojen vieminen prekariaatilta merkitsee sitä, että päävastuun taantumasta kantavat ne, joilla siihen on huonoimmat resurssit.
2 kommenttia:
On Sinulla jälleen uusi kulma! Uskomaton ja mielenkiintoinen argumentti. Olet kapinallinen, ikuinen kapinallinen. Niin se maailma paranee.
Kimmo Kiljunen
Olen pohtinut miksei minua tämä irtisanomisilla uhkailu juurikaan ole hätkähdyttänyt ,ja olen päässyt sellaiseen tulokseen , että tämä kyseinen tilanne on ollut jo vuosia päällä tämän hetkisellä alallani l. ravintola-alalla( eikä oikeastaan sitä että "vakituiselta" vuokratyöläiseltä lopetetaan tai vähennetään töitä lupauksista huolimatta kutsuta irtisanomisesksi).Vuosia on myös yritetty vakituisiakin työsuhteissa olevia siirtää vuokra firmojen listoille. Eli nyt oleva lama on jo iskenyt nuorempiin.
Lähetä kommentti