tag:blogger.com,1999:blog-18830494.post1846462345648368320..comments2022-03-27T09:49:46.859+03:00Comments on Anna Kontulan blogi: Lahjassa ei ole hintalappuaAnna Kontulahttp://www.blogger.com/profile/12257593301879539601noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-18830494.post-28727461671458060702010-09-27T11:40:27.526+03:002010-09-27T11:40:27.526+03:00Jep. Kun mukaan tulee raha, yleensä aletaan myös m...Jep. Kun mukaan tulee raha, yleensä aletaan myös määritellä mitä tällä rahalla saadaan ja mitä ei. Todellinen tavoite hämärtyy.<br /><br />Näinhän yksityistäminenkin toimii. Periaatteessa asiat, joille saadaan hyvä mittari, toimivat toimivat paremmin, mutta osa putoaa näiden väleihin ja sille ei sitten löydykään tekijää.<br />Monet yksityisen puolen tuotteista ja palveluista ovat helposti rajattavissa. Näin ei välttämättä ole julkisissa palveluissa. (Esimerkkinä vaikkapa sosiaalipuoli kokonaisuudessaan.)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-18830494.post-66769670698508410702010-09-27T09:14:39.367+03:002010-09-27T09:14:39.367+03:00Samasta ilmiöstä on esimerkkejä muuallakin. Jossai...Samasta ilmiöstä on esimerkkejä muuallakin. Jossain, muistaakseni Ruotsissa, tutkittiin lasten päivähoidosta hakemista ja myöhästymismaksuja. Kun myöhässä lapsen hakemisesta asetettiin sakkomaksu, myöhästymiset <i>lisääntyivät</i>, eivät suinkaan vähentyneet. Arkijärjellä, ja tutkijoidenkin mukaan, syynä oli se, että vanhemmat eivät enää kokeneet myöhästymistä moraalisesti tuomittavaksi, vaan rahalla ostettavaksi palveluksi. Maksu hyvitti sen, joten huonoa omaatuntoa ei enää tarvinnut potea. Ja se maksu oli pienempi kannustin.<br /><br />Toinen mileeentuleva esimerkki on yritysten kannustinpalkkaukset. Ainakin myyntityön ja ylimmän johdon (joista kummastakaan ei minulla ole kokemusta) ulkopuolla ne kokemukseni mukaan usein enemmän syövät kuin lsiäävät motivaatiota ja ohjaavat toimintaa useammin vääriin kuin oikeisiin suuntiin.<br /><br />Taustasyynä tähän on se, että yhteiskunta ei oikeasti koostu omaa etuaan taoudellisesti optimoivista yksilöistä. Se on ihan toimiva abstraktio joihinkin käyttöihin, mutta ei mikään totuus. Sen sijaan yhteiskunta koostuu <a href="http://vesirajassa.blogspot.com/2010/09/yhteiskunta-koostuu-kotijumalista.html" rel="nofollow">ihmisten välisen yhteistyön verkostojen ja kollektiivisten identiteettien sekavasta aluskasvillisuudesta</a>, jonka varaan instituutiot ja talous rakentuvat.<br /><br />Mielenkiintoisempi kysymys oikeastaan on, tuhoaaki hintatietoisuuden lisääminen aina tätä yhteiskunnan sosiaalista kudosta, vai vain joissain olosuhteissa? En osaa suorilta vastata kysymykseeni, mutta täytynee vastatusta etsiä, koska hintatietoisuudesta sinänsä on hyötyä, jos se voidaan tuottaa ilman ryöstöviljelyä.Otso Kivekäshttps://www.blogger.com/profile/06632925053737731731noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-18830494.post-46343064456063757752010-09-22T12:32:21.388+03:002010-09-22T12:32:21.388+03:00Pointti! Tämä yhteiskunta pyörii niin paljon kusta...Pointti! Tämä yhteiskunta pyörii niin paljon kustannustehokkuuden ja muun yksisilmäisen taloudenpidon ympärillä, että on tehnyt pahaa jo vuosikaudet.Tytti Sofia Amelienoreply@blogger.com